Tämä syntymäpäiväyllätys paljastui hieman ennen meidän saapumistamme lasten puheista. No, se ei haitannut yhtään mitään :o) Tämän kakun tein veljelleni, kun menimme häntä lauantaina heidän mökillensä onnittelemaan. Tein tämän mökkiolosuhteissa. Edes tähän sopivaa tyllaa ei mökiltä löytynyt :o) Kaikki lähti siitä, kun kaupan kassalla tuli kakun leipominen mieleeni ja lähdin muutamassa minuutissa keräämään jotain raaka-aineita hyydykekakkua varten. Tästä tuli taas variaatio aikaisemmin tekemästäni kakusta, kun nämä alla olevassa reseptissä olevat raaka-aineet sitten ostin. Tosin vadelmat keräsimme metsästä. Siitä reissusta onkin lisää juttua postauksen lopussa...

 

 

Appelsiini-vadelma hyydykekakku

 

Pohja:

200g kaurakeksejä

75g suolaamatonta voita

 

Täyte:

4 dl vispikermaa

200g maitorahkaa

200g appelsiinituorejuustoa

1 dl sokeria

3 tl vaniljasokeria

5 liivatelehteä

1/2 dl vettä


Koristelu:

1 dl kermaa

sokeria

vaniljasokeria

metsävadelmia


Murskaa keksit pakastepussissa tai monitoimikoneessa. Sulata voi ja lisää keksimurskan sekaan. Seoita massa tasaiseksi. Voitele noin 20 cm irtopohjavuoka kevyesti öljyllä ja tomusokeroi se. Kaada keksimurska vuoan pohjalle ja painele kevyesti.

Valmista täyte: Laita liivatelehdet likoon kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Notkista toisessa kulhossa tuorejuusto sekä maitorahka. Lisää sekaan vielä sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna vesi ja nosta liotetut liivatteet kuuman veden sekaan. Sekoita ja jäähdytä sekoitellen hetki. Kaada liivate koko ajan sekoittaen tuorejuustoseokseen. Nostele joukkoon vielä kermavaahto. Kaada täyte pohjan päälle. Ripottele osa vadelmista jo tässä vaiheessa täytteen päälle ja paina kevyesti pinta tasaiseksi. Nosta jääkaappiin vähintään neljän tunnin ajaksi. 

Pursota kakun reunalle kermavaahtoa ja levitä vadelmat kakun päälle.

VINKKI! Tein tämän säädettävään irtoreunukseen (20cm) ja suoraan tarjoiluastialle (joka on äitini maalama :o) ). Näin voit toimia myös irtopohjavuoan kanssa eli laitat vain irtopohjavuoan pelkän reunaosan suoraan tasaiselle tarjoiluastialle. Tällöin kakkua ei tarvitse siirrellä eikä alle jää rumasti leivinpeperia, jonka tarvitset kakun siirtoa varten kakun alle.

 


Tähän kakkuun liittyy vielä sellainen ei niin mukava tarina, että vadelmametsästä poistuessamme keskimmäinen lapsistamme (5v.) alkoi metsäisessä ojassa huutamaan karmivaa huutoa "pistää, pistää". Kun kannoin hänet metsästä hiekkatielle ja kurkistin kohtaan mihin jokin oli pistänyt (saappaan yläpuolelle), niin kohdasta löytyi kaksi parillista pistokohtaa. Heti pelästyin, että käärmeenhän sen pitää olla. Ei muuta kuin reippaasti autolla mökiltä hakemaan kyytabletit ja samalla soitto terveysneuvontaan 10023. Sieltä sain ohjeet, että päivystykseen piti lähteä tyttöä näyttämään ja jos yleistila laskee, niin ambulanssin soitto. Lähdimme 30 kilometrin päähän päivystykseen. Mitään ihmeempää pientä pistokohdan lämpöä ja pieniä paukamia pistokohdassa ei lopulta pistokohtiin tullut, joten lääkärikin epäili, että jokin muu oli kyseessä kuin käärme. Pääsimme käynnin jälkeen takaisin mökille tytön tilaa tarkkailemaan. Mitään ei onneksi hänelle tullut, joten käärme ei noita jälkiä ollut tehnyt.

Mikä sitten? En tiedä.

Noin 28 vuotta on tämä mökki ollut ensin minun vanhempieni omistuksessa ja nyt minun sekä mieheni omistuksessa eikä yhtään käärmettä ole tuona aikana missään lähitienoilla näkyny. Varmasti niitä käärmeitäkin täällä on, mutta hyvin ovat pysyneet poissa meidän silmistämme. Tuon vuoksi en alkuun osannut edes kuvitella, että kyseessä olisi käärme, mutta nuo jäljet olivat niin käärmeelle tyypillisessä "muodossa" (mielestäni). Tämän siitä saa, kun pakottaa neljä lasta ja lasten mummon metsään marjoja keräämään kanssani!