Ystäväni pyysi minulta tyttärensä ristiäiskakkuun koristetta. Toiveena oli tummatukkainen vauva vaaleanpunaisen gerberan päällä makoilemassa sekä laatta, jossa tytön koko nimi. Kakku tuli kahvilasta, jossa juhlat vietettiin.



Muutama ikävä sattumus kävi näiden koristeiden kanssa, mutta ehkäpä me vuosien kuluttua nauramme niille, mutta viikonloppuna ei naurattanut... Ystäväni tuli miehensä kanssa lauantaina meiltä koristeita hakemaan ja ristiäiset olivat  seuraavana päivänä. Näytin koristeen ja laatan ystävälleni, joka totesi siihen, että missäs laatasta oli etunimi... Minä ihmettelemään, että kaikki nimethän ne siinä ovat, mutta eivätpä olleetkaan... Nimittäin olin jotenkin epähuomiossa jättänyt etunimen lukematta viestistä (en kyllä vieläkään ymmärää kuinka on mahdollista kun tarkistin nimen moneen kertaan viestistä). Ei auttanut kuin kääntää laatta toisin päin ja kirjata koko nimi toiselle puolelle ja laitoin siihen sitten muutaman kukkasen koristeeksi. Harmitti, kun tähän alkuperäiseen laattaan olin tehnyt noita painokuvia, joista ainakin itse niin pidin.

Viikonloppu oli todella kuuma ja kostea ja jo etukäteen hieman mietin sokerimassakoristeiden kestävyyttä sellaisella kelillä - sokeria kun on. Koriste selvisi ehjänä juhlapaikalle asti, mutta ystäväni sitä kakun päälle asetellessaan koristeesta irtosi terälehtiä... No, koriste kuitenkin pääsi kakun päälle, mutta ei ihan sellaisessa kunnossa kun meiltä lähti...


Onnea Avalle ihanasta nimestä!